PIKKU-PIUN PENNUT

Pennut ovat luovutettaessa 12 viikkoa vanhoja. Ne on madotettu vähintään kolme kertaa ja rokotettu (kissaflunssa ja kissaruttorokotus) kaksi kertaa. Ne ovat eläinlääkärin tarkastamia ja niille on laitettu mikrosirut. Pennut ovat tottuneet käsittelyyn (halailu, sylissäpito ja punnitus päivittäin, kynsien leikkaus), koiraan ja muihin kissoihin. Pennut saavat mukaansa Kissaliiton pentupaketin, ruokaa ja hieman tarvikkeita sekä kirjallisia ja suullisia ohjeita kasvattajalta. Kasvattaja myös pyrkii seuraamaan kasvattiensa elämää ja antamaan tarvittavia neuvoja pennun koko elinajan uuden omistajan ehdoilla.

Pennut luovutetaan ainoastaan sisäkissoiksi. Ulkoilla voi turvallisesti valjaissa tai aidatussa tarhassa. Näyttelyihin kissoja ei tarvitse viedä, ellei omistaja itse sitä halua. Uusi omistaja sitoutuu jatkossa rokotuttamaan kissansa säännöllisesti (ensimmäinen rokotus vuoden iässä ja sen jälkeen 1-3 vuoden välein siitä riippuen käykö kissa näyttelyissä vai ei) ja huolehtimaan madotuksesta kaksi kertaa vuodessa. Kissa voi helposti elää 15-20-vuotiaaksi. Vaikka eurooppalainen on terve rotu, pitää muistaa, että vanheneva kissa sairastuu helposti vanhuuden vaivoihin ja tällöin sitä pitää myös käyttää säännöllisesti eläinlääkärissä tarkastuksissa ja hammaskiven poistossa. Vanhimmat Pikku-Piun kasvatit ovat tällä hetkellä 17-vuotiaita (A-pentueen pojat) ja kantanaaras Pikkupiun-Mörkö oli kuollessaan muutaman kuukauden vaille 17 vuotta.

Kissalasta otetaan säännöllisesti sienitesti. Viimeinen testi on otettu 21.2.2014. ja se oli negatiivinen. Kaikki kissalan kissat on testattu FeLV:n (leukoosivirus) ja FIV:n (kissojen immuunikatovirus) varalta. Veriryhmä on määritetty kaikilta kissoilta. Munuaiset (tutkittu PKD:n eli polykystisen munuaissairauden varalta, perinnöllinen useissa roduissa) ja useimmilta sydän (tutkittu HCM:n eli hypertrofisen kardiomyopatian varalta, perinnöllinen sydänsairaus, jota esiintyy useassa rodussa) on tutkittu ultraäänellä ja ainoastaan terveitä ja hyväluonteisia kissoja käytetään kasvatukseen.

Eurooppalainen on edelleen terveimpiä ja pitkäikäisimpiä kissarotuja eikä sillä ole todettu perinnöllisiä sairauksia. Ei pidä kuitenkaan tuudittautua siihen, että mitään ei satu. Sännöllisillä jalostustutkimuksilla ja järkevillä siitosvalinnoilla pyritään jatkossakin pitämään rotu terveenä, hyväluonteisena ja eurooppalaisen näköisenä peruskissana. Suurin osa kasvattajista ottaa siitoskissoistaan verinäytteet Hannes Lohen tutkimuksiin ja lähettää tiedot kissojensa elinkaaresta ja sairauksista Lohen tutkimusryhmälle. Myös useista Pikku-Piun kasvateista on otettu näytteet Lohen tutkimuksiin ja suosittelen, että myös tulevat pentujeni ostajat lähettäisivät verinäytteet ja tiedot kissoistaam Hannes Lohen tutkimusryhmälle. Jos kasvattini kuolee yllättäen johonkin sairauteen, toivon, että tämä kasvattini lähetetään olosuhteiden niin salliessa ruumiinavaukseen, jotta tarkka kuolinsyy saataisiin selville. Jos kasvattaja ei tunne kissojensa sairaushistoriaa, ei voi myöskään yrittää ennaltaehkäistä kyseisiä sairauksia. Lisää tietoa Hannes Lohen tutkimusryhmästä www.kissangeenit.fi


SIJOITUSKISSA

Kasvattaja ei voi pitää kotonaan kaikkia siitokseen käytettäviä kissoja, jolloin on parempi myös kissoille laittaa ne sijoitukseen. Sijoituskissa asuu oman perheensä luona, mutta kasvattaja on virallinen omistaja ja perhe kissan haltija. Rekisterikirjat, omistus-, näyttelyttämis- ja siitosoikeudet jäävät sijoittajalle eli tässä tapauksessa kasvattajalle niin kauaksi aikaa, kunnes sijoitussopimus menee umpeen. Sijoitusperhe maksaa kissasta sijoitusmaksun, joka on puolet kissan myyntihinnasta. Sijoituskissa tekee kasvattajalle 1-2 pentuetta (sopimuksen mukaan), jonka jälkeen sijoitusperhe saa maksamansa rahan takaisin ja kissa siirtyy perheen omistukseen. Jos kissa ei syystä tai toisesta saakaan pentuja, jää maksettu raha kasvattajalle. Sijoitukseen voidaan laittaa joko uros tai naaraskissa. Kasvattaja maksaa kaikki kulut, jotka liittyvät kissan siitoskäyttöön. Sijoitusperhe maksaa muut kulut eli jokapäiväiset ruuat, tarvikkeet ja normaalit rokotukset sekä eläinlääkärikäynnit. Naaraskissa synnyttäisi ja hoitaisi pennut mieluiten perheensä luona, koska emo on rauhallisin ja luottavaisin omassa kotonaan ja tällöin pennuistakin tulee tasapainoisempia ja luottavaisempia sekä ihmisiä että muita kissoja kohtaan. Sijoitussopimus on järkevää, etenkin jos aikoo itse alkaa kasvattamaan kissoja. Näin voi rauhassa opetella, mitä kasvattamiseen ja pennuttamiseen liittyy ja koko ajan oman kissan kasvattaja on tukena ja antamassa neuvoja. Lisäksi pääsee seuraamaan vierestä pentujen kehitystä ja kasvamista pienestä karvapallerosta luovutusikäiseksi pennuksi asti. Jokaisesta sijoituskissasta tehdään erillinen sijoitussopimus.



B2-PENTUE

Emo SC Pikku-Piun Kultamuru, DVM eli Muru (musta EUR n) ja isä Katinhännän Mithrandir eli Taisto (sinitiikeri EUR a 23). Pentue on Murun kolmas ja Taiston ensimmäinen. Molempien vanhempien FeLV-, FIV- ja sienitestit ovat negatiiviset, molempien vanhempien veriryhmä on A. Myös molempien munuaiset on tutkittu ultraäänellä ja todettu tutkimushetkellä terveiksi. Pennut syntyivät 22.4.2014 keisarinleikkauksella. Muru emolta poistettiin sanmassa leikkauksessa kohtu, joten tämä jäi Murun viimeiseksi pentueeksi.

Pentuja syntyi neljä kappaletta: ruskeatiikeriuros ja naaras sekä musta ja sininen tyttö. Muru jouduttiin keisarinleikkaamaan, koska synnytys ei lähtenyt käyntiin. Muut pennut olivat reippaita ja virkeitä heti leikkauksen jälkeen paitsi musta tyttö. Musta tyttö oli kaikista pienin ja se saatiin viimeisenä kohdusta ulos. Pikkumustaa jouduttiin elvyttämään pitkän aikaa ja sille annettiin happea useamman kerran ennenkuin se virkosi, kiitos selviytymisestä ammattitaitoisen eläintenhoitajan! Pennut saivat yrittää imeä emää ennenkuin emä heräsi nukutuksesta. Maitoa tuli aika heikosti. Letkutin pennut ennen eläinlääkärinvastaanotolta lähtöä. Muut pennut tyytyivät keinomaitoon paitsi pikkumusta, joka oli todella saanut kiinni elämästä. Se huusi ja raivosi ja yritti kaikkensa, ettei olisi saanut keinomaitoa. Pikkumusta oli sitä mieltä, että äidin tissille pitää päästä ja HETI! Mustasta neidistä tulikin koko pentueen vilkkain ja tempperamenttisin. Nimenkin neiti sai heti syntymänsä jälkeen hoitajalta, joka pelasti pikkumustan takaisin elämään; Black is Back! Muiden pentujen nimet seurasivat pikkumustan nimeä.

Ensimmäisen päivän pennut saivat lisämaitoa ja sitten Murulta alkoi tulla reilusti maitoa. Ruskeatiikerityttö eli Brownie oli syntymäpainoltaan suurin ja ruskeatiikeripoika eli Brennan toiseksi suurin. Poika tietysti meni aika nopeasti painoltaan Brownie-siskonsa ohi. Sininen tyttö eli Sini on unelmieni täyttymys. Vihdoinkin kaunisilmeinen ja -tyyppinen sininen tyttö. Ajattelin heti jättää tytön siitoskäyttöön. Sini etsiikin sijoituskotia. Musta tyttö eli Blacky oli heti syntymästään pyöreäpäisin ja turkki on aivan sysimusta, lyhyt ja joustava. Luonne on kyllä melko itsenäinen ja omapäinen. Tyttö on erittäin kiltti, mutta ei välttämättä sylikissä. Kaikesta huolimatta se on minun ja naapurini lempilapsi hassun luonteensa takia. Blackyllä on veikeä pilke silmäkulmassa! Blacky ei arastele koiraani Jurria tai muita kissoja, mutta vieraita ihmisiä aluksi kyllä.

Ruskeatiikeriuros Brennan on iso nallekarhu. Sillä on aivan ihastuttavan rento luonne. Se on todellinen sylikissa, joka kampeaa heti syliin, kun mahdollista. Sillä on myös rohkein ja reippain luonne. Viime näyttelyssä tuomari Satu Hämäläinen kehui pojan rentoa ja rauhallista luonnetta ja valtavaa kokoa. Brennanista tulee varmasti iso poika. Sillä on jo niin isot saappaat, että kun loppu kissa kasvaa niihin, niin pikkujättiläinen tulee. Brennanilla on tapana maata mahallaan takajalat aivan suorana. Se pysähtyy hetkessä kovassakin vauhdissa mahalleen makaamaan ja vetää samantien takajalat taakse suoraksi.

Sini muistuttaa luonteeltaan ja ulkonäöltään hurjasti tätiään Milliä. Se kiipeää olkapäälle heti, kun tilanne sallii (ja myös, kun tilanne ei ole sopiva). Sini on kova kehräämään ja hakeutuu aina syliin tai viereen. Se jopa liikkuu ja juoksee samalla tavalla kuin Milli. Välillä siniset kissat menevät minulta sekäisin. Onneksi Sinillä ei ole Millin turhantarkkaa, mielensäpahoittajaluonnetta. Sini on aurinkoinen ja iloinen tyttö.

Ruskeatiikeritytöllä, Browniellä on kirsun päällä ruskea täplä. Tästä oli helppo erottaa ruskeatiikeripennut heti syntymästään. Minun kasvateillani ei ole aikaisemmin ollut kirsun päällä merkkejä, mutta väriläikkä tuleekin isän puolelta. Isäkissan kasvattajalle on syntynyt muutamia "syntymämerkin" omaavia kissoja. Brownie rakastaa kaikenlaisia huiskuja ja leluja. Huiskut ovat olleet pikkupennusta asti sen intohimo. Brownie juoksee huiskujen perässä läkähdyksiin asti. Ja jos joku muu pentu tulee ottamaan sen lelun, niin auta armias, kun murina kuuluu kilometrin päähän. Browniesta tulee myös iso kissa. Tyttöpennuksi sillä on todella vahva luusto. Browniella on myös kaunein ilme. Sen tiikerikuvio vaan alkaa muistuttamaan enemmän täplikästä.

Täytyy sanoa, että nelikko on aika reipas pakkaus. Vanhemmat kissat joutuvat väkisinkin leikkimään niiden kanssa. Aluksi Jurri-koira oli pelottava, mutta nyt sekin jää välillä jalkoihin, kun nelikko alkaa riehumaan. Muru emo leikkii pentujensa kanssa mielellään. Pikkumusta on ilmeisesti emonsa lempilapsi, koska Blacky useinmiten nukkuu emonsa kainalossa. Pennut ovat jo niin isoja, että toivottavasti ne löytävät omat kotinsa. Pennuilla on kuitenkin hyvä sydän, koska ne ovat ottaneet hyvin vastaan C2-pentueen pikkutytöt ja leikkivät myös niiden kanssa.

PENTUJEN NIMET

Ruskeatiikeriuros (EUR n 23 male): Brennan Brown VARATTU
Ruskeatiikerinaaras (EUR n 23 female): Baby Brown VARATTU
Musta naaras (EUR n female): Black Is Back VAPAA
Sininen naaras (EUR a female): Blue Babe ETSII SIJOITUSKOTIA




Ruskeatiikeri uros Brennan Brown 7.6. eli ikää 1,5 kk. Kuva Tarja-Leena Sillasto.



Ruskeatiikeri uros Brennan Brown 14.6. eli ikää lähes 2 kk. Kuva Kadi Myllys.



Ruskeatiikeri uros Brennan Brown 14.6. eli ikää lähes 2 kk. Kuva Kadi Myllys.



Ruskeatiikeri naaras Baby Brown 7.6. eli ikää 1,5 kk. Kuva Tarja-Leena Sillasto.



Ruskeatiikeri naaras Baby Brown 14.6. eli ikää lähes 2 kk. Kuva Kadi Myllys.



Ruskeatiikeri naaras Baby Brown 14.6. eli ikää lähes 2 kk. Kuva Kadi Myllys.



Musta naaras Black Is Back 7.6. eli ikää 1,5 kk. Kuva Tarja-Leena Sillasto.



Musta naaras Black Is Back 14.6. eli ikää lähes 2 kk. Kuva Kadi Myllys.



Musta naaras Black Is Back 14.6. eli ikää lähes 2 kk. Kuva Kadi Myllys.



Sininen naaras Blue Babe 7.6. eli ikää 1,5 kk. Kuva Tarja-Leena Sillasto.



Sininen naaras Blue Babe 7.6. eli ikää 1,5 kk. Kuva Tarja-Leena Sillasto .



Sininen naaras Blue Babe 14.6. eli ikää lähes 2 kk. Kuva Kadi Myllys.



Ruskeatiikeri uros Brennan Brown 12.10. kissanäyttelyssä. Kuva Kadi Myllys.



Ruskeatiikeri naaras Baby Brown 12.10. kissanäyttelyssä. Kuva Kadi Myllys.



Sininen naaras Blue Babe 12.10. kissanäyttelyssä. Kuva Kadi Myllys.



Poika Brennan Brown ja sininen tyttö Blue Babe 12.10. kissanäyttelyssä. Kuva Kadi Myllys.



Pentukolmikko rentiolee yhdessä 12.10. kissanäyttelyssä. Kuva Kadi Myllys.




C2-PENTUE

Emo Pikku-Piun Sininen Sointu (sinitiikeri EUR a 23) ja isä CH Pikku-Piun Ytimekäs Ylkä (musta EUR n). Pentue on molempien ensimmäinen. Molempien vanhempien FeLV-, FIV- ja sienitestit ovat negatiiviset, molempien vanhempien veriryhmä on A. Isän munuaiset ja sydän on tutkittu ultraäänellä ja todettu tutkimushetkellä terveiksi. Pennut ovat syntyneet 26.7.2014 SUROKin kesänäyttelypäivänä. Minun piti mennä neljän kasvattini kanssa kyseiseen näyttelyyn, jossa oli euroopppalaiskissojen Breed BIS eli oma paneeli eurooppalaiskissoille. Näyttely jäi luonnollisesti minulta väliin, koska Älsa alkoi synnyttää lauantaiaamuna. Rotupaneeli vaatii tietyn määrä kissoja, jotta se voidaan järjestää. Onneksi ystäväni ja sijoituskissani omistaja Stiina lähti kissojeni ja oman sijoituskissansa kanssa näyttelyyn. Harvinainen Breed BIS saatiin järjestettyä ja Ullastiina oli värin paras hopeatäplikäsnaaras ja kaikki kissani saivat sertin! Lisäksi olin eurooppalaispaneelin paras kasvattaja, kasvattini ruskeatabby Yhteinen Ystävä oli paras uros ja kasvattini kilpikonnaruskeatiikerinaaras paras siitosnaaras. Kiitos Stiinalle vielä kerran!

Älsan synnytys meni hienosti ja tuloksena oli kaksi kaunista ruskeatiikerityttöä. Vaikka Älsa oli nuori ensisynnyttöjä, on se hoitanut pentunsa erinomaisesti. Aluksi maidontulon kanssa oli ongelmia, mutta kun sitä alkoi tulla, niin pennut ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. Tytöt ovat hyvin samannäköisiä ja niitä on välillä vaikea erottaa toisistaan. Pentujen luonteessa on selvä ero; Cassiopeia eli Pinja on rauhallisempi ja varovaisempi luonteeltaan. Se oli aluksi painoltaan pienempi, mutta nyt tytöt ovat lähestulkoon samanpainoisia. Catalina eli Liina on vilkkaampi ja rohkeampi, välillä jo liiankin rohkea ja utelias. Liina on tyypiltään sirompi ja kapeapäisempi. Sillä on isot korvat ja pidemmät raajat. Pinja on rotevampi ja pyöreäpäisempi. Pinja näyttää isommalta, mutta painaa kuitenkin vähemmän kuin Liina. Molemmilla tytöillä on aivan ihana ja suloinen ilme ja luonne. Tytöt ovat kuin paita ja peppu. Ne eivät voi olla hetkeäkään erossa toisistaan. Ne kulkevat peräkkäin kuin majakka ja perävaunu, rohkeampi Liina menee ensin ja Pinja perässä hieman tilannetta miettien. Jos toinen katoaa näkyvistä, alkaa huutelu, missä sisko olet? Ja mikä rieha, kun siskokset taas näkevät toisensa. Älsa hoiti ja imetti pentuja ahkerasti, mutta usein siirtyi nukkumaan pentupesästä sängylle. Kesä oli kuuma ja luulen, että pesässä oli liian kuuma Älsalle. Liina ja Pinja nukkuvat aina yhdessä kasassa.

Pennut aluksi pelkäsivät Jurri-koiraani. Isommat pennut olivat kuitenkin pelottavampia. Ne tulivat joukolla tutkimaan ja tönimään mokomat jättiläiset! Ei niiden kanssa uskaltanut leikkiä. Niille piti vähän murista ja Älsa-äiti tuli apuun. Älsa taas puolestaan alkoi komennella isompia pentuja ja Muru-emo tuli väliin. No, rouvillehan meinasi tulla riita omista lapsista ja naapurin kakaroista ja rouvia piti aluksi panna jäähylle eri huoneisiin. Muutamassa päivässä pennut tottuivat toisiinsa ja rouvakissat totesivat, että murina ei ole mitenkään vaarallista, joten tilanne rauhottui. Nyt isot ja pienet pennut leikkivät keskenään. Älsa käy välillä vahtimassa omia lapsiaan, jos meno menee Älsan mielestä liian rajuksi. Pikkutytöt näyttävät todella pieniltä isompiin pentuihin verrattuna. Ne ovat kuitenkin ikäisekseen isoja ja hyvinkasvaneita pentuja. Jurrikin on jo hyväksytty joukkoon, mikä ei Jurrista aina ole niin kiva (näkisittepä sen ilmeen, kun pennut lähestyvät sitä joukolla). Jurri joutuu olemaan pentujen trampoliininä ja Jurrin häntä saa taas kovaa kyytiä. Jurri kuitenkin alistuu kiltisti pentujen leluksi. Toivoisin, että pikkutytöt pääsisivät samaan kotiin tai ainakin paikkaan, missä olisi kissakaveri.

Pikkutytöt saavat 25.10. toisen rokotuksensa ja mikrosirut, jonka jälkeen ne ovat valmiita muuttamaan omiin koteihinsa.

PENTUJEN NIMET

Ruskeatiikerinaaras (EUR n 23 female): Cassiopeia VAPAA
Ruskeatiikerinaaras (EUR n 23 female): Catalina VARATTU




Pentueen isä Pikku-Piun Ytimekäs Ylkä (musta, EUR n). Kuva: Riitta Kela.



Pentueen emo Pikku-Piun Älsa (sinitiikeri, EUR a 23).



Ruskeatiikeri Cassiopeia 12 viikon ikäisenä. Kuva Riitta Kela.



Ruskeatiikeri Cassiopeia 12 viikon ikäisenä. Kuva Riitta Kela.



Ruskeatiikeri Cassiopeia 12 viikon ikäisenä. Kuva Riitta Kela.



Ruskeatiikeri Catalina 12 viikon ikäisenä. Kuva Riitta Kela.



Ruskeatiikeri Catalina 12 viikon ikäisenä. Kuva Riitta Kela.



Ruskeatiikeri Catalina 12 viikon ikäisenä. Kuva Riitta Kela.





takaisin Pentueet & pentuja -sivulle